Tulevaisuuden tähdet: Roosters Women U19 avoimet harjoitukset 17.12.2017

12.12.2017

Roosters Women järjestää sunnuntaina 17.12.2017 avoimet harjoitukset juniori-ikäisille tytöille Töölön Pallokentällä. Roostersilla on ollut vuonna 2011 U21-joukkue, mutta jatkuvaa tyttöjen junioritoimintaa ei ole ollut, vaan innokkaat tytöt ovat pelanneet poikien kanssa U15-ikäluokkaan saakka. Tuon U21-joukkueen valmennuksesta vastannut, nykyisin Roosters Womenin päävalmentajana toimiva, Heli Harjanne haluaisikin tilanteen parantuvan jatkuvuuden varmistamiseksi.

– Yritetään nyt tosissaan saada Roostersiin oma junnutyttöjen joukkue, jolla voitaisiin keväällä osallistua mahdollisesti järjestettävään peliin tai turnaukseen. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitossa tehdään myös kovasti töitä, että tyttöjen sarja alkaisi ensi vuonna. Me Roostersissa haluamme ehdottomasti lähteä mukaan tekemään junnutyttöjen omaa toimintaa, joka antaa jatkuvuutta myös naisten joukkueelle tulevaisuudessa.

Juniorijoukkuetta varten Roostersissa on olemassa jo itu, josta joukkuetta on hyvä kasvattaa. U19-ikäisiä pelaajia ovat Nana Olavuo, Ronja Åkerblom ja Mikkeli Lady Bouncerisista siirtynyt Ella Lötjönen sekä U15-ikäiset Matilda Lievonen ja Aada Njawei.

Nana Olavuo on pelannut amerikkalaista jalkapalloa jo kymmenen vuotta, joihin mahtuu myös poikien U15-maajoukkue-edustus. Viime kaudella Olavuo siirtyi Roosters Womeniin, ja pelasi myös naisten maajoukkueessa viime vuoden MM-kisoissa ja maaottelussa Ruotsia vastaan.

Mikä sai aloittamaan amerikkalaisen jalkapallon pelaamisen, Nana Olavuo?

– Aloitin jenkkifutiksen isoveljeni perässä 6-vuotiaana. Kävin aina katsomassa treenejä, ja yht’äkkiä päätin, että haluan itsekin pelata. Vaikea muistaa mitä silloin 10 vuotta sitten 6-vuotiaan päässä liikkunut, mutta varmaan kiinnostunut vauhdista ja kontaktista: tietty pallolla leikkiminen kiehtoi, niin kuin yleensäkin lapsia.

Olet alemmissa ikäluokissa pelannut poikien kanssa – minkälainen kokemus se on ollut?

– Pelasin poikien kanssa yhdeksän vuotta, ja se oli tosi hyvä kokemus. Jos pystyisin vielä pelaamaan, niin pelaisin mielelläni, mutta tietenkin haluan mielummin tyttöjen sarjat jo käyntiin! Poikien joukkueessa aloittaminen antaa vähän enemmän kovuutta, vaikka silloin nuorena tytöt ja pojat ovatkin saman tasoisia vielä fyysisesti.

Amerikkalainen jalkapallo on vauhdikas kontaktilaji ja voi näyttää aika hurjalta lajia seuraamattomalle. Miten laji mielestäsi sopii tytöille?

– Laji sopii ehdottomasti aivan yhtä hyvin tytöille kuin mitä se sopii pojillekin! Turha oletus, etteikö tytöt kestäisi kontaktia tai voisi olla nopeita. Itse muistan junioriaikoina vieneeni välillä poikia ihan 100-0 – näin tein tieni poikien maajoukkueeseen. Laji voi näyttää hurjalta ihmiselle, joka ei seuraa sitä, mutta tilastojen mukaan jefu on turvallisempaa kuin moni muu paljon pelattu laji, koska varusteet suojaavat niin hyvin.

Mikä on parasta lajissa?

– Lajissa parasta on ehdottomasti monipuolisuus! Jenkkifutiksessa pärjäävät ihan kaiken kokoiset pelaajat sukupuolesta riippumatta. Ei ole väliä onko iso vai pieni, nopea vai hidas, kaikille löytyy pelipaikka, koska jefussa eri pelipaikat ovat niin erilaisia, toisin kuin muissa lajeissa. Myös pelin strategisuus on tosi mielenkiintoista.

Ronja Åkerblomin isä, Björn Åkerblom, pelasi 80-luvun lopussa Roostersissa. Viime vuonna tyttären jefukipinä syttyi vihdoin roihuun.

Mikä sai aloittamaan amerikkalaisen jalkapallon pelaamisen Ronja Åkerblom?

– Aloitin jenkkifutiksen pitkän miettimisajan jälkeen. Iskä pelasi aikoinaan maajoukkuetasolla, jonka takia jefu on ollut aina perheessä mukana. Jefu kiinnosti minua pitkään, ja vihdoin lähdin kokeilemaan – ja rakastuin lajiin.

Olet alemmissa ikäluokissa pelannut poikien kanssa, minkälainen kokemus se on ollut?

– Pelasin ensimmäisen kauden U15-ikäluokassa yli-ikäisenä, eli vuotta vanhempana kuin pojat. Kokemus oli aivan mahtava ja minut otettiin heti mukaan porukkaan. Ikinä ei ole ollut yhtä hauskaa missään joukkueessa. Aivan mahtava porukka ja kausi loppui vielä SM-hopeaan.

Amerikkalainen jalkapallo on vauhdikas kontaktilaji, ja voi näyttää aika hurjalta lajia seuraamattomalle. Miten laji mielestäsi sopii tytöille?

– Vähän jännitti miten pärjään näin kontaktintäyteisessä lajissa ennen kuin aloitin. Heti aluksi opetettiin taklaustekniikkaa ja miten taklaus vastaanotetaan, ettei satu mitään. Ja ei se sitten kun sitä lähti kokeilemaan ollut niin paha juttu kuin luulin. Tukimiehenä pelasin ekan kauden, eli taklailtua tuli – ja siitä tulikin sitten ihan lempparijuttu. Laji sopii sekä tytöille ja pojille yhtä hyvin, pitää vaan uskaltaa lähteä kokeilemaan.

Mikä on parasta lajissa?

– Lajissa parasta meidän yhteishenki seurassa ja muitten jenkkifutareitten kanssa, ihmiset ylipäätään ja kun pääsee ottamaan vähän enemmän kontaktia kuin muissa lajeissa.

Nuorten avoimet harjoitukset pidetään Töölön Pallokenttä 6:lla, Jäähallin takana. Tapahtuma alkaa jo klo 10:30 varusteiden sovituksella, jotta itse lajin kokeiluun jää riittävästi aikaa klo 11.00–12.00. Mukaan säähän sopivat urheiluvarusteet.

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/519538451735328/

Haasta kaverisikin mukaan! Tervetuloa!

Teksti: Pekka Lylyharju
Kuvat: Jarmo Vehkomäki, Anna Tanskanen